Tag Archives: scotland

Sää: Aamulla lämmin, mutta vahva sateen uhka. Yöllä satanut paljon vettä, joten maasto on kostea. Aurinko paisteli ja vettä sateli iltapäivällä.

Aamu alkoi 7:20 herätyksellä pehmeästä sängystä. Hyvin nukutun yön jälkeen on mukava viimeistellä päiväkirjaa ja syödä kunnon aamupalaa. Aamupalana oli koko viikon kalorit.. paahtoleipää voilla, munakokkelia, pekonia ja kahvia. Annoimme Ericalle loput tuliaiset: koskenkorvaa, paljon lakuja, läkeronrasian. Pakkausten jälkeen 9:45 hyvästelimme Erican, nyt toivottavasti viimeisen kerran.

Kimmo matkalla Abbotsfordissa sijainneeseen maaliin

Matka alkoi 1,5km alamäellä. Munaa syödessä se nopsaan taittuikin. Pian olimme Abbotsfordin maalialueella jossa odottelikin läjä muita pareja. Abbotsfordissa olimme noin 10:40, maaliintuloajaksemme oli määrätty 11:30.

Budjetti: 0 puntaa

Matka: 5 km (askelmittari 5 km)

Kymmenennen eli viimeisen vaelluspäivän kartta

(kirjoittaja Mikko)

Sää: Aamulla aurinkoista, mutta varjossa viileää. Päivällä erittäin hikinen kävelysää. Illalla alkoi pilvistyä ja viiletä, onneksi olimme taas yön sisällä.

Lajitoverit kiusasivat tätä kaveria erilaisuutensa takia

Aamulla oli teltassa jälleen melko kostea ilma kun heräsimme 7:20. Hoidin perinteisesti puuronkeittelyt Mikon öristessä vielä teltassa. Taustalla kuului jälleen yhden lampaan lähes tauoton määkiminen. Lopulta uteliaisuus voitti ja Mikko kävi katsomassa mistä moinen meteli. Syyksi paljastui yksinäinen musta lammas pienessä aitauksessa. Sorretun huutoa se siis vain oli.

Mitäs elukoita sieltä kurkisteleekaan?

Mikon suorittaessa kirurgisia toimenpiteitä jalanpohjan rakoilleen, kävin viereisessä talossa soittamassa puhelun ja vessassa. Liikkeelle pääsimme perinteisesti kymmenen jälkeen. Pian näimme tienvarressa jotain tavallisesta poikkeavaa: nimittäin kaksi laamaa. Mutta mikäpä täällä sen kummemmin hätkäyttäisi..

Anerumin vuoden 1544 taistelukentälle saavuimme kello 11:04. Longhewtonissa pidimme vajaan puolen tunnin tauon ja matka jatkui 11:45. Ennen Lonhewtonia tiellä oli myös vilkas traktoriralli. Isot ajoneuvot tekivät kapeasta tiestä erittäin mielenkiintoisen.

Törmättiin matkalla myös Hannaan ja Saaraan

Lounasta keittelimme kello 13:00 aikoihin risteyksessä lähellä Midlemiä. Purkkiliha osoittautui jälleen kerran haasteelliseksi pyydystettäväksi, mutta työvoiton saatuaan Mikko keitteli meille nuudeleita kanakeiton ja purkkilihan kera. Jatkoimme matkaa kello 14:25 ja muutaman minuutin kuluttua ohitimmekin Tiinan ja Eerikan (Noora oli joutunut keskeyttämään, Eerika oli tullut hänen tilalleen). Heillä oli kuulemma vielä paljon käveltävää, me onneksi olimme jo melkein voiton puolella. Huomasimme kävelevämme melkoista vauhtia, joten pidimme 20 minuutin tauon Bowdenin risteyksessä olevalla penkillä aurinkoa ottaen. Juuri kun olimme lähdössä Hanna V. ja Saara M. tupsahtivat paikalle, joten taukomme venähti.

Seuraavaksi vuorossa olivat Niko ja Caba..

Vähän ennen kello 17:00 saavimme Melroseen, jossa tapasimme Nikon ja Kaban puistossa. (Melrose on paikkakunta jossa järjestetään vuosittain yksi legendaarisimmista rugby-turnauksista) Kävimme kaupassa ostamassa varmuuden vuoksi vähän tonnikalaa, leipää ja nuudeleita sekä herkutteluksi Walkersseja ja suklaapatukoita.

Melrose Rugby Football Club

Kimmo kävi testaamassa nurmen

Kävimme katsastamassa Melrose Abbeyn ulkoapäin ja sen jälkeen jatkoimme Gattonsideen ja sieltä kohti Erican antamia osoitteita. Hetken ihmeteltyämme selvisi ettei kumpikaan Erican mainitsemista ihmisistä ollut kotosalla. Naapuri soitti Ericalle ja Erica käski meidät luokseen. Kavuttuamme vähän toista kilometriä ylämäkeä, saavuimme Erican luokse ja pihalla koirat Sarka ja Buck tulivat haukkumaan meille. Pelkäsivät kuulemma rinkkojamme, noh, kukapa niitä rakastaisikaan..

Grillimestari touhuissaan

Saimme melkein samantien kylmät Budweiserit käteemme. Tässä vaihessa askelmittari näytti 28km, joten eilen suunnittelemamme 23km taisi “vähän” ylittyä. Illalla kävimme kylvyssä, grillailimme Rajaseudunkaritsaa ja makkaroita joissa oli skotlantilaista “Black Puddingia”. Söimme myös tuoretta salaattia ja perunoita. Kaasupullon kanssa tosin oli pieniä ongelmia: “Tämä ei varmaan kuuluisi pihistä näin paljon..” Erica jutteli taas kaikenlaista, mutta tällä kertaa vetäydyimme iltapuuhiin jo vähän ennen puoltayötä viimeistelemään lokikirjaamme.

Budjetti: 9,12 puntaa

Matka: 28 km (askelmittari 29km)

Yhdeksännen vaelluspäivän kartta

(kirjoittanut Kimmo H.)

Sää: Aamulla pilvetön taivas saatteli meidät matkaan. Monen päivän jälkeen sai taas laittaa shortsit jalkaan. Päivän mittaan pilvisyys lisääntyi ja illalla taivaalla havaittiin jo tummiakin pilviä. Suurimman osan ajasta aurinko paistoi, oli siis hikinen päivä.

Päivä numero 8 alkoi herätyksellä seitsemän maissa Matthejsien takapihalla. Kimmo kokkaili perinteisesti aamiaiset meille. Puuroa, appelsiinimarmeladia ja paahtoleipää – unohtamatta kahvia. Peten lähtiessä töihin annoimme hänelle kiitokseksi yöpaikasta läkeroleja, lakuja, tervaleijonia sekä xylitol-purkkaa. Kävimme vielä tiskaamassa astiat sisällä talossa sekä käyttämässä posliini wc:n palveluja ennen lähtöämme takaisin tielle kello 10:00.

Päivän ensimmäinen maininnan arvoinen asia oli meitä vastaan tullut tukkirekka 10:40. Tukkirekka briteissä, maassa josta metsät on jo kaadettu. Nice!

Mikko vanha hevosrakastaja

Palasimme takaisin Selkirkkiin. Kellon tullessa 11:30 vierailimme Halliwell’s House museossa ja sen jälkeen Walter Scott Courtroomissa. Lounaaksi tänään oli perinteistä herkkua: paahtoleipää tonnikalalla sekä pähkinäsekoitusta. Selkirkissä, kuten muissakin skottilaisissa kaupungeissa julkiset wc:t olivat todella siistejä! Matkaa jatkettiin 13:20.

Näin komea puu osui myös matkan varrelle

Yritimme tänään saada puuttuvia kilometrejä tapettua ja pidimme vain muutaman tauon. 14:30 pysähdyimme päivän korkeimman kohdan (285m) kunniaksi sekä Lilliesleafissa. Jälkimmäisellä stopilla kävimme täyttämässä juomasäkit pubissa.

Tällä kertaa päädyimme telttailemaan lammasaitaukseen

Kellon lähestyessä ilta kuutta päätimme etsiä yösijaa, Saavuimme Belsesin kylään. Ensimmäisellä ovella ei vielä tärpännyt, vaan meidät ohjattiin kohti paikallista farmia. Farmarin tapasimmekin jo matkalla ja saimme telttapaikan ilman ongelmia. Nyt kun olemme jo aiemmin yöpyneet lehmien ja hevosten kanssa, puuttui vielä yksi perusbrittiläinen eläinlaji kokematta: lampaat! Saimme siis telttapaikan lammasaitauksesta.

Illan mittaan lampaat osoittautuivat odotettuakin ärsyttävämmiksi sekä äänekkäämiksi kavereiksi. Eivätkä vain lampaat pelkästään olleet äänekkäitä, sillä läheisessä hallissa asusteli puluyhdyskunta.. Voimakas haju ja mitä erikoisemmat eläinten äänet saivat tuntemaan todellakin maalla elämisen ilot sekä surut. Päivällisenä söimme pussipastaa samalla kun puuhastelimme kirjallisten tuotosten parissa, sillä tekemistä sillä saralla vielä riitti. Lampaat säestivät uskollisesti puuhasteluamme teltassa. En tiennyt ennen Skotlantiin saapumista etä lampaat osaavat sanoa myös muuta kuin “bää”, joka ilta sitä kuitenkin uusia asioita oppii..

Budjetti: 2,50 puntaa

Matka: 21 km (askelmittari 24 km)

Kahdeksannen vaelluspäivän kartta

(kirjoittanut Mikko)

Sää: Tyypillisen pilvinen ja erittäinen tuulinen. Lämpötila vähän alle 20C. Iltaa kohti taivas kirkastuu, vaikka välillä muutama vesipisara tippuukin.

Herätys oli tällä kertaa vasta 7:30. Oli ihanaa herätä sängystä! Kävin vielä viereisessä huoneessa potkimassa Mikkoon liikettä ja menin keittiöön katsomaan kun Erica laittoi meille aamiaista: kahvia, puuroa skotlantilaisittain, marjoja, paahtoleipää ja hunajaa. Juttelimme Erican kanssa ja hänen ystävänsä Jimmy (kuuro entinen farmari) tuli käymään kylässä. Kiitokseksi vieraanvaraisuudesta annoimme läkeroleja, sisuja, tervaleijonia, lakuja, purkkaa ja lakkalikööriä. Matkaan pääsimme vasta 12:10 pakollisen puhelun ja muiden juttujen jälkeen.

Kävimme piipahtamassa etukäteen jo maalipaikassa, Abbotsford house

Kilometrejä aloimme laskea vasta paikasta josta eilen nousimme autokyytiin. Suuntasimme kohti Abbotsfordia ja hetken aikaa liikenneympyrässä pyörittyämme löysimme oikean tien. Mikko kävi varmistamassa Abbotsfordin osoitteen ja laittamassa nimemmme vieraskirjaan.

1000 ja 1 lammasta

Söimme lounasta Lindeanissa kello 15:00. Tällä kertaa tonnikalaa, kanaa ja curry nuudeleita tomaattikeiton kera. Kunnon lounaan jälkeen lähdimme kapuamaan kukkulaa ylös. Lehmätkin nauroivat kahdelle hullulle “reppumatkaajalle.” Mikon kello mittasi nousun korkeudeksi 306m. Ei muuta kuin seuraavaksi alaspäin..

Mikko ihmettelee Skotlannin lakeuksia

Selkirkiin saavuimme kello 18:00 aikoihin ja kävimme kaupassa ostamassa parin päivän päivälliset ja lounaat. Luotimme siihen että saisimme lauantaina ruokaa jossakin. Kävimme myös toteamassa museon olevan suljettu tältä päivältä. Ehkä tulemme huomenna uudestaan. Jatkoimme matkaa lounaaseen ja aloimme pohtia mahdollista yöpaikkaa. Tyypilliseen tapaamme ilta vähän venyi ja kello 20:00 saavuimme pieneen “kylään” joka ilmeisesti kuului isompaan farmiin. Ensimmäiseksi tapaamme vanhan pariskunnan luota emme yösijaa saaneet, mutta hetken ihmeteltyämme päätimme koputtaa seuraavan talon oveen. Oven avasi nuoren näköinen mies ja kysyimme yöpaikkaa. Saimmekin kutsun puutarhaan telttailemaan.

Telttapaikka Peten talon takapihalla

Pistäessämme telttaa pystyyn isäntämme Pete tuli sanomaan että voisimme käyttää talon hellaa ja astioita ruuanlaitossa. Keräiltyämme ruokatavaramme menimme sisälle tekemään ruokaa! Peribrittiläistä pekonia ja nakkeja riisin kera. Jutelimme Peten ja hänen tyttöystävänsä Helenen kanssa ja osoitautui että hekin olivat eläinlääkäreitä, mutta eivät tunteneet Ericaa. Ruokajuomaksi saimme perinteiseen tapaan olutta sekä myöhemmin Glenfiddich Single Malt 12v:tä. Juttelimme jonkin aikaa isäntiemme kanssa ja päästimme heidät nukkumaan noin 22:30.

Tutustuttiin paikallisiin juomiin Peten opastuksella

Pete esitteli meille oman klaaninsa kilttiä

Budjetti: 13,07 puntaa

Matka: 22 km (askelmittari 24km)

Seitsemännen vaelluspäivän kartta

(kirjoittanut Kimmo H)