Reissukohde paljastuu

Kävin hakemassa torstai-iltana Emilian Pasilan asemalta Kallioon mun luokseni. Reissu olisi täysin ylläri Emilialle. Toki kerroin että lennettäisiin Helsingistä ja olinkin antanut etukäteen vähän arvailla meidän reissukohdetta. Mutta uskoisin että ei ollut aavistustakaan mihin me oikeasti mentäisiin.

Lento lähti perjantai aamuna kello 06:30, eli herätys oli jo kolmen pintaan. Muutaman tunnin yöunet siis kerettiin nukkua. Kun päästiin lentoasemalle T1:seen niin pistin Emilian näpyttelemään lennon tiedot self check-in laitteeseen josta paljastui että lennettäisiin Wieniin! Reissukohde oli hymystä päätellen varsin mieluinen. :)

Frankfurtissa oli nopea parin tunnin välilasku ennen Wieniä. Wienissä yllätykset jatkuivat. Lentoasemalle saavuttua mentiin haukkaamaan ulos raitista happea jolloin paljastin että matka jatkuisi bussilla Bratislavaan ja Wieniin palattaisiin takaisin.. noh.. hiukan myöhemmin.

emilia bratislava

Ison hymyn saattelemana päivällistä Bratislavassa, Emialla lautasella goulashia ja mulla bryndzové haluškya

Bussimatka Bratislavaan kesti n. tunnin. Asemalta käveltiin varaamaani hostelliin (Downtown Backpackers) joka sijaitsi aivan vanhan kaupungin reunamilla. Perille päästyä käytiin safkaamassa ja päädyin heti ekana ruokana ottamaan Slovakian kansallipöperöä, bryndzove haluskya. Bratislavan vanha kaupunki teki kyllä positiivisen vaikutuksen. Siisti.. iso.. Illalla tuli muutama bisse juotua ja livemusaa kuunneltua pubissa.

  • Budjetti
    • 5.20 €, yötaksabussi Helsingissä lentokentälle
    • 17.90 €, eväskät
    • 8.70 €, bussi Wien-Bratislava
    • 13 €, hostelli
    • (= 44.80 €)
Posted in '13 EU's Multicolored Heart | Tagged , , | Leave a comment

Kolmen bussin kirous

Saavuin Helsinkiin jo edeltävänä päivänä ja olin Marikan luona yötä. Flunssa oli myös mukavasti alkanut pari päivää aiemmin. Lähtöpäivä alkoi sillä että lähdin vaihtamaan rahaa, ostamaan yleislaturia ja käymään kaupassa. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten piti vaan heti kun olin pistänyt oven kiinni tajusin että avaimet jäivät sisälle! (Marika oli lähtenyt aamulla aikaisin jo töihinsä)

Kävin hoitamassa ostokset ja onnekseni sain talohuollon avaamaan oven! Se olisikin tästä puuttunut että olisin missannut lentoni heti alkuun kun tavarat olivat lukkojen takana. Sitten äkkiä vain kamat kantoon ja matkalle. Hyppäsin bussiin ja tajusin että eihän mulla ole käteistä eikä matkakortilla rahaa. Ei siinä sitten muuta kuin juoksujalkaa automaatille ja rahaa nostamaan. Tämän myötä myöhästyn seuraavastakin bussista. Kolmanteen bussiin pääsen onnistuneesti sisälle, mutta sehän jää jumiin Mäkelänkadulle ylämäkeen. On liukas keli. Juuri mun päiväni!

Lopulta kerkeän lentokentälle 5min ennen kuin lähtöselvitys menee kiinni ja pääsen onnellisesti koneeseen. Huh huh. Onneksi Finnairilla on uskomattoman kehnot lentoruuat, eipä sitä piristystä päivään olisikaan kaivannut. :) Wienissä vierähtää 5h välilaskulla – keskellä yötä. Aika sujui suht hyvin kun sain seuraa Juliasta jolla oli samat lennot Israeliin kuin itsellänikin.

  • Budjetti
    • 15.90 €, eväskät
    • 4.50 €, Helsingin lentokenttäbussi
    • (= 20,40 €)
Posted in '12 Jesus Christ Superstar | Tagged | Leave a comment

Pori-Helsinki-Pietari

Reissu alkoi Eevan kanssa Porista lauantaina 18.12. klo 05:20 aamujunalla kohti Helsinkiä. Paikallisjuna vaihtui InterCityyn Tampereella ja uuteen Allegro(-pendoliinoon) Helsingissä.

eeva ja allegro

Eeva ja uutuutta kiiltävä menopelimme

Kuten Aasiaankin, reissuun lähti 40 litrainen Haglöfsin Matrix rinkka sekä National Geographicin olkalaukku kameroineen. Mukaan tuli otettua kolmen päivän vaatteet ja välikerrasto – olihan nyt talvi ja edessä olisi kylmä Siperia. Käytännössä rinkka oli siis puolityhjä – tilaa riittäisi tuliaisille. Tosin, vanhoja ja rikkinäisiä, roskiin käytön jälkeen lentäneitä vaatteita riitti aina Baikaljärvelle saakka.

Suuri ero viime reissuun olisi se että tällä kertaa ei ollut tarkoitus blogittaa. Himalayan blogikin oli edelleen kesken reissuun lähtiessä puhumattakaan viime reissun videomateriaalin editoimisesta.. Joten tämä ja seuraavat merkinnät ovat suoraan päiväkirjastani.

Edellisenä yönä ei tullut nukuttua, vaan se meni pakatessa ja tekemättömiä asioita puuhastellessa. Välit Pori-Tampere sekä Tampere-Helsinki menikin sitten yöunia korvaillen.. Uudenkarhean Allegron penkit olivat pendolinomaisen epämukava, eikä unenlaatu enää yltänyt miellyttävälle tasolle. Torkahtaminen tapahtui vasta Suomen rajojen ulkopuolella. Eikä kyllä rajanylityksestäkään jäänyt mitään muistikuvaa. Seuraavaksi heräilin kun Venäjän tullimiehet halusivat nähdä passin. Matka Pietariin oli yllättävän lyhyt, kolme ja puoli tuntia hujahti hetkessä.

pietarin kaupungintalo

Pietarin kaupungintalo joulukuisena päivänä

Wow! Pietari oli todella positiivinen yllätys. Kaupunki oli enemmän Eurooppalainen kuin olin edes kuvitellut. Pahin kulttuurishokki tuli heti vastaan Pietarin Suomen juna-asemalla. Kukaan ei halunnut puhua englantia eikä oikein meinattu löytää edes ulos asemalta. Seuraavaksi hukassa olikin metro. Metron myötä vastaan tulikin seuraava ongelma – Pietarin metrokartta oli tarjolla vain kyrillisilla kirjaimilla. Lopulta saatiin apua ja päästiin pääkadulle. Suunnaksi Central Ticket Office ja lippujenosto kohti Moskovaa seuraavalle päivälle. Tästä reissumme alkoi varsinaisesti, myyjä ei puhunut sanaakaan englantia. Tähän oli tottuminen myöhemminkin, alkuun se tosin oli jonkinlainen shokki. Eevan veljen vaimo (Olga, Uzbekistani) oli kirjoittanut meille mukaan lapun jossa luki venäjäksi että halusimme 2 paikkaa 2. luokkaan (kupe), ylä- ja alapedin samalta puolelta. Tällä lappusella selvittiinkin joka kerta kunnialla lipunostorumbasta. Toinen luokka Venäjän rautateillä tarkoittaa neljän hengen ovellisia hyttejä joiden taso vaihtelee suuresti riippuen junasta. Uudemmat ja hienommat junat ovat pienempinumeroisia (1-50) ja vanhemmat sekä enemmän kuluneet suurempinumeroisia. En suosittele kolminumeroisia (100-) paitsi jos haluaa autenttista venäläistä matkailukokemusta – ja silloin sitten luokaksi kupen sijaan plastkartny!

Liput hankittua lähdimme etsimään hostellia joka oltiin varattu. Oikea katu, talo ja talon numero löytyi… mutta hostellia ei. Oli hippasen kylmä.. ja alkoi turhauttaa. Haahuilimme jossain rappukäytävässä mikä oli lähin arvaus hostellin sijainnille mutta sieltä sitä ei kuitenkaan mitään löytynyt. Käytiin talossa sijaitsevat liikkeet myös läpi mutta kukaan ei tuntunut tietävän mitään mistään hostellista, great! Päätimme vielä kokeilla yhtä varsin epämääräistä sisäpihaa ennen kuin lähdettäisiin syömään ja etsimään toinen yösija. Ja kappas, sattuman kautta se löytyi!

Hostelli oli aivan uusi, sitä vielä remontoitiin kun saavuttiin. Eivät olleet saaneet vielä mitään kylttejäkään aikaiseksi sijainnistaan. Olimme kuudennet asiakkaat ja sen kunniaksi saatiin skumppapullon heti käteen tervetuliaislahjana, cool! Pahoittelivat kovin ettei heillä ollut vielä kylttejä eikä puhelinkaan toiminut. Saimme olla oman huoneemme ensimmäiset yöpyjät, paikka oli varsin päheä ja uutuutta kiiltävä. Meidän lisäksemme hostellissa oli yksi norjalainen tyttö.

eremitaaši

Eremitaaši on eräs maailman suurimmista taide- ja kuttuurihistoriallisista museoista

Illalla käytiin syömässä Hostellin lähellä. Heti löytyi lempipaikaksi muodustuva “New Russien Cuisinea” myyvä pikaruokaketju Tepemok. Ruuan jälkeen tuli käytyä pienessä kaupassa tutustumassa paikallisiin antimiin. Lonkeroakin myivät halvemmalla kuin ikinä missään koskaan. Tästä ei voi tulla huono matka. :)

Yö meni ihan hyvin vaikak hitusen kylmä olikin. Pieni sähköpatteri ei ihan riittänyt koko huoneen lämmittämiseen. Mutta eikös kylmässä ihminen nuku aina paremmin?

Kulut:

  • Pori-Helsinki juna 17,90 €
  • Helsinki-Pietari 51,20 €
  • Metro 44 RUB
  • Hostelli 600 RUB
  • Kauppareissu 50 RUB
  • Pietari-Moskova 1204,35 RUB
Posted in '10 Winter Wonderland | Tagged , | Leave a comment

Lähdön huumaa – HERE WE GO!

Torstai alkoi odottavissa merkeissä. Matka Delhiin taittuisi yölennolla suorana Helsingistä. Matka Helsinkiin sujui jännittyneissä fiiliksissä bussilla ja perillä tuli oltua jo 3h ennen koneen lähtöä. Jaakko saapui pelipaikalle hieman myöhemmin ja hoiteli hieman omia rahakauppojaan alkuun kentän rahanvaihtopisteessä. Netti check-in kannatti, jonotusaika oli huomattavasti normaalia lyhyempi. Sää Suomessa oli mukavan keväinen (liiankin hyvä – tosin ei kaduta lähtö!)

jaakko lentokentällä

Jaakko valmiina maailmalle Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Finnairin uudet Airbussi oli älyttömän muka ja varsin tilavia tällaiselle isollekin ihmiselle. Tosin.. WC oli jopa lähes liian hieno ollakseen toimiva. Niin ja Finnairin uudessa kaukoliikenteen terminaaliosassa oli steriilein röökikoppi minkä ikinä koskaan missään nähnyt. Muutenkin paikat oli laitettu hienoon kuntoon ihan vain meitä varten. :)

Kulut:

  • 18 € kuljetukset
  • 30 € ruuat

(kirjoittanut Mikko Lehtojoki)

Posted in '10 Destination Himalaya | Tagged | Leave a comment