Sää: Illan kaatosateen jälkeen aurinko pilkahteli aamulla. Puolilta päivin alkanut yhtämittainen sade muuttui iltaa kohden sadekuuroiksi.
Aamulla kello seitsemän tuntui pitkästä aikaa mukavalta herätä uuteen päivään. Sänky oli pehmeä ja unet makoisat! Aamupalan teimme omista eväistämme ja ruokana oli perinteinen Englantilainen; kaurapuuroa, hilloa ja vaaleaa leipää voilla. Siivottuamme huoneiston ja pakattuamme tavaramme kävimme isäntäperheen puolella ryystämässä aamukahvit. Kahvittelun ohella oli pitkästä aikaa mukava jutustella ihmisten kanssa jotka puhuivat ymmärrettävää englantia. Heille annoimme kiitokseksi yöpaikasta minipullon koskenkorvaa, läkerol-rasian sekä sisu- ja tervaleijona-pastilleja. Ennen lähtöämme jatkamaan matkaa herkuttelimme Youngin perheen herkullisilla mansikoilla. Matkamme jatkui kellon lyödessä 11:30.
Poistuimme, toivottavasti viimeisen kerran vaelluksemme aikana sateisesta ja mäkisestä Englannista. Kellon tullessa 12:50 olimme Yetholmilaisen teurastajan pitämän pienen kaupan edustalla 500g Haggisnyytti kädessämme. Tämä Skotlannin perinneruoka tehdään aineksista joita terve ihminen ei söisi. Yetholmista löytyi myös ensimmäinen natiivi partiokolo. Kolo löytyi sattumalta yleisen käymälän vierestä, jota ahkerasti käytimme. Paikallisiin partiolaisiin emme kuitenkaan törmänneet. Sateen yltyminen ei edesauttanut eilisessä rankkasateessa kastuneiden vaelluskenkiemme kuivumista.. Kävimme kyläkaupassa ostamassa eväiksi muropatukoita ja paahtoleipää. Pidimme vielä pienen tauon puistonpenkillä vesisateessa syöden viimeiset näkkileivät ja eilen ostettua pähkinäsekoitusta.
Vesisateessa on tylsä kävellä kengät märkinä. Matkalla tuli juteltua lähinnä lampaiden kanssa, jotka kylläkin aina vastasivat takaisin. Kimmon sanoin: “Mikko puhuu vain lampaille.” Morebattlen kylässä söimme lounasta: purkit tonnikalaa mieheen paahtoleivällä. JA tietenkin vesisateessa. Tosin tällä kertaa koulun edustalla. Matka jatkui taas 15:50.
Perinteisesti yöpaikkaa oli tarkoitus alkaa metsästämään ajoissa, mutta kuten aina, aikataulu venähti suunnitellusta. Illalla saavuimme Roxburghiin, vanhojen rautatiesiltojen kaupunkiin. Asukkaat opastivat meitä kysymään yösijaa kaupungin laidalla olevalta farmilta. Farmari tarjosikin meille telttapaikan aivan joen rannasta.. tosin.. kyseessä oli lehmien aitaus. Lehmät kylläkin olivat tien toisella puolella. Sade taukosi sopivasti ja saimme telttamme pystyyn. Teltta tosin tarvitsi pystyttää lantakasojen päälle.. koska koko alue oli niitä täynnä. Tuoksut olivat mukavan eläimelliset. Päivälliseksi söimme tuttua Roxburghilaista pastaa tomaattikastikkeessa ja tonnikalaa. Ilta sujui sukkia kuivatellessa huomiseksi. Iltapalana oli tietenkin päivällä ostettu 500g Haggisnyytti. Mikä voisikaan olla Skotlantilaisempaa kuin Haggisin tekeminen sontaläjien keskellä? Haggis oli todella hyvää ja pääsimme petiin puoliltaöin.
Sääennuste lupaa huomiselle sadetta ja loppuviikoksi aurinkoa. Jännityksellä odotan kestävätkö jalat vielä kolmannen päivän kosteutta. Huominen päivä tulee pitkälle ratkaisemaan kuinka helppo loppuviikosta tulee siis.
Budjetti: 5,45 puntaa
Matka: 24 km (askelmittari 29 km)
(kirjoittanut: Mikko)